Post by Linnea A. on Jun 4, 2024 10:54:28 GMT
Oletko kenties hukassa, mistä oikein kirjoittaa? Vai onko joku oikeinkirjoitussääntö päässyt unohtumaan? Silloin olet oikeassa paikassa!
Hevosen hoitovihkoon tulee sen hoitajan kirjoittamia tarinoita tai piirustuksia, ajoittain myös ylläpitäjän omia kommentteja hevosen voinnista. Tuntitarinoita hoitovihkoihin ei siis laiteta. Niiden paikka on itse tuntipohjien alla. Kaikki hoitovihkoihin kerätyt tarinat ovat keskittyneet hevoseen tai sen hoitajaan ja tapahtuvat Metsämäen tallin alueella. Tarinoissa voi esiintyä muiden hahmoja, hevonen voi säikähdellä, taivas on vaan rajana! Realismia ja hyvää makua kannattaa silti noudattaa (esim. hevonen ei vahingoitu vakavasti jokaisessa tarinassa). Sekä olisi suositeltavaa merkitä hoitotarinaan erikseen päivämäärä, jos tapahtumat eivät sijoitu päivälle jolloin laitat hoitotarinan foorumille.
Hoitotarinoissa olisi hyvä noudattaa oikeinkirjoitusta. Tämä helpottaa ylläpitäjää lukemaan tarinaa sekä antaa siistimmän olemuksen tarinalle. Oikeinkirjoituksen voi tarkistaa erikseen jossain kirjoitusalustalla, kuten Wordissa.
Tässä ylläpitäjän vinkit oikeinkirjoitukseen:
1. Dialogia, eli vuoropuhelua kirjoittaessa on tärkeää muistaa joko laittaa lainausmerkit ("Hei") tai ajatusviivan (-Hei) lauseen alkuun. Näin sen erottaa monologista eli hahmon omasta kerronnasta. Dialogissa huudahdus päättyy huutomerkkiin (!), kysymys kysymysmerkkiin (?) ja toteamus yleisimmiten pilkkuun (,), ellei hahmo tee jotain vuoropuhelunsa jälkeen. Esimerkiksi: "Minun täytyy alkaa lähteä." Hannu nousee ylös tuolistaan. Pilkkua ei myöskään tarvita, jos kirjoittaja ei mainitse kuka tietyn asian sanoo. "Hei hei", sanoi Hannu. -> "Hei, hei."
2. Kappalejako tulee tekstiin aina, kun siirrytään asiasta, näkökulmasta, ajasta tai paikasta toiseen. Suositeltavaa olisi myös laittaa se aina, jos joku puhuu tarinassa. Kappalejaon saa painamalla kaksi kertaa 'Enter'- nappia tai sen voi tehdä sisentämällä tekstiä. Yhdessä kappaleessa suositellaan olevan ainakin kaksi virkettä tekstiä, mutta tätä ei aina tarvitse noudattaa.
Jarrutan punaista pyörääni tullessani tallipihaan, ottaen jalalla vastaan lehtien peitossa olevan maan. Talutan pyörääni tallin taakse parkkipaikalle kierrellen varovasti lammikkoja. Ruskan väriskaalaan kuuluvia lehtiä tipahtelee silmieni edessä, mikä ei ole paras asia numerolukon kanssa taistellessa.
Käteni ovat melkein jäätyä hapuillessani oikean numerokoodin lukkoon. Se naksahtaa kiinni tuttuun tapaan ja nostan pullollaan olevan tallirepun pyörän etukorista olalle. Työnnän hanskattomat käteni takkini taskuun, toivoen jo hartaasti näkeväni hoitohevoseni.
tai
Jarrutan punaista pyörääni tullessani tallipihaan, ottaen jalalla vastaan lehtien peitossa olevan maan. Talutan pyörääni tallin taakse parkkipaikalle kierrellen varovasti lammikkoja. Ruskan väriskaalaan kuuluvia lehtiä tipahtelee silmieni edessä, mikä ei ole paras asia numerolukon kanssa taistellessa.
Käteni ovat melkein jäätyä hapuillessani oikean numerokoodin lukkoon. Se naksahtaa kiinni tuttuun tapaan ja nostan pullollaan olevan tallirepun pyörän etukorista olalle. Työnnän hanskattomat käteni takkini taskuun, toivoen jo hartaasti näkeväni hoitohevoseni.
3. Pilkut tulevat ensisijaisesti eri konjunktioiden eteen (että, jotta, koska, kun, kunnes, yms.). Pilkkua ei kuitenkaan tarvitse yleensä laittaa sanan ja eteen.
4. Virkkeet alkavat aina isolla alkukirjaimella ja päättyvät lopetusmerkkiin. Niiden ei tule olla liian pitkiä, koska niiden sisällöstä tulee vaikeasti ymmärrettävää. Virkkeet eivät saisi myöskään olla liian lyhyitä, koska se vaikuttaa negatiivisesti tarinan kulkuun. Kannattaa itse kirjoittaessa lukea päässä tarinaa ja ajatella kuulostaako se "luonnolliselta". Virkkeessä pitää olla aina vähintään yksi verbi eli tekemistä ilmaiseva sana.
5. Sanojen oikeinkirjoitus on parasta tarkistaa erillisessä ohjelmassa. Kaikki eivät tosin tunnista yhdyssanoja tarpeeksi hyvin, joten ne voi itse tarkistaa oikeiksi laittamalla kahden eri sanan väliin jonkun muun sanan, esimerkiksi kukka. Jos sana kuulostaa hassulta kukka sanan kanssa (kuten jalka kukka pallo), on se todennäköisesti oikea yhdyssana. Joitain sanoja voi myös tarkistaa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta.
Entäs jos ei iske yhtään ideaa siitä, mitä kirjoittaisi? Ei hätää! On olemassa monenlaisia nettisivuja, joista löytyy ideoita tarinoihin. Näistä tunnetuin esimerkki on varmasti Vinkkivarasto. Inspiraatiota voi myös löytyä Metsämäen eri merkeistä. Jos inspiraatio ei vieläkään nappaa, voit miettiä mitä hevosenhoitajan tehtäviin kuuluu; varusteiden putsaus, karsinoiden siivous... Voit vaikka viedä oman hoitohevosen pienelle lenkille maastopolulle! Minkälaista olisi kirjoittaa tarina hoitohevosen näkökulmasta?
Hauskoja kirjoitushetkiä kaikille!
Hevosen hoitovihkoon tulee sen hoitajan kirjoittamia tarinoita tai piirustuksia, ajoittain myös ylläpitäjän omia kommentteja hevosen voinnista. Tuntitarinoita hoitovihkoihin ei siis laiteta. Niiden paikka on itse tuntipohjien alla. Kaikki hoitovihkoihin kerätyt tarinat ovat keskittyneet hevoseen tai sen hoitajaan ja tapahtuvat Metsämäen tallin alueella. Tarinoissa voi esiintyä muiden hahmoja, hevonen voi säikähdellä, taivas on vaan rajana! Realismia ja hyvää makua kannattaa silti noudattaa (esim. hevonen ei vahingoitu vakavasti jokaisessa tarinassa). Sekä olisi suositeltavaa merkitä hoitotarinaan erikseen päivämäärä, jos tapahtumat eivät sijoitu päivälle jolloin laitat hoitotarinan foorumille.
Hoitotarinoissa olisi hyvä noudattaa oikeinkirjoitusta. Tämä helpottaa ylläpitäjää lukemaan tarinaa sekä antaa siistimmän olemuksen tarinalle. Oikeinkirjoituksen voi tarkistaa erikseen jossain kirjoitusalustalla, kuten Wordissa.
Tässä ylläpitäjän vinkit oikeinkirjoitukseen:1. Dialogia, eli vuoropuhelua kirjoittaessa on tärkeää muistaa joko laittaa lainausmerkit ("Hei") tai ajatusviivan (-Hei) lauseen alkuun. Näin sen erottaa monologista eli hahmon omasta kerronnasta. Dialogissa huudahdus päättyy huutomerkkiin (!), kysymys kysymysmerkkiin (?) ja toteamus yleisimmiten pilkkuun (,), ellei hahmo tee jotain vuoropuhelunsa jälkeen. Esimerkiksi: "Minun täytyy alkaa lähteä." Hannu nousee ylös tuolistaan. Pilkkua ei myöskään tarvita, jos kirjoittaja ei mainitse kuka tietyn asian sanoo. "Hei hei", sanoi Hannu. -> "Hei, hei."
2. Kappalejako tulee tekstiin aina, kun siirrytään asiasta, näkökulmasta, ajasta tai paikasta toiseen. Suositeltavaa olisi myös laittaa se aina, jos joku puhuu tarinassa. Kappalejaon saa painamalla kaksi kertaa 'Enter'- nappia tai sen voi tehdä sisentämällä tekstiä. Yhdessä kappaleessa suositellaan olevan ainakin kaksi virkettä tekstiä, mutta tätä ei aina tarvitse noudattaa.
Jarrutan punaista pyörääni tullessani tallipihaan, ottaen jalalla vastaan lehtien peitossa olevan maan. Talutan pyörääni tallin taakse parkkipaikalle kierrellen varovasti lammikkoja. Ruskan väriskaalaan kuuluvia lehtiä tipahtelee silmieni edessä, mikä ei ole paras asia numerolukon kanssa taistellessa.
Käteni ovat melkein jäätyä hapuillessani oikean numerokoodin lukkoon. Se naksahtaa kiinni tuttuun tapaan ja nostan pullollaan olevan tallirepun pyörän etukorista olalle. Työnnän hanskattomat käteni takkini taskuun, toivoen jo hartaasti näkeväni hoitohevoseni.
tai
Jarrutan punaista pyörääni tullessani tallipihaan, ottaen jalalla vastaan lehtien peitossa olevan maan. Talutan pyörääni tallin taakse parkkipaikalle kierrellen varovasti lammikkoja. Ruskan väriskaalaan kuuluvia lehtiä tipahtelee silmieni edessä, mikä ei ole paras asia numerolukon kanssa taistellessa.
Käteni ovat melkein jäätyä hapuillessani oikean numerokoodin lukkoon. Se naksahtaa kiinni tuttuun tapaan ja nostan pullollaan olevan tallirepun pyörän etukorista olalle. Työnnän hanskattomat käteni takkini taskuun, toivoen jo hartaasti näkeväni hoitohevoseni.
3. Pilkut tulevat ensisijaisesti eri konjunktioiden eteen (että, jotta, koska, kun, kunnes, yms.). Pilkkua ei kuitenkaan tarvitse yleensä laittaa sanan ja eteen.
4. Virkkeet alkavat aina isolla alkukirjaimella ja päättyvät lopetusmerkkiin. Niiden ei tule olla liian pitkiä, koska niiden sisällöstä tulee vaikeasti ymmärrettävää. Virkkeet eivät saisi myöskään olla liian lyhyitä, koska se vaikuttaa negatiivisesti tarinan kulkuun. Kannattaa itse kirjoittaessa lukea päässä tarinaa ja ajatella kuulostaako se "luonnolliselta". Virkkeessä pitää olla aina vähintään yksi verbi eli tekemistä ilmaiseva sana.
5. Sanojen oikeinkirjoitus on parasta tarkistaa erillisessä ohjelmassa. Kaikki eivät tosin tunnista yhdyssanoja tarpeeksi hyvin, joten ne voi itse tarkistaa oikeiksi laittamalla kahden eri sanan väliin jonkun muun sanan, esimerkiksi kukka. Jos sana kuulostaa hassulta kukka sanan kanssa (kuten jalka kukka pallo), on se todennäköisesti oikea yhdyssana. Joitain sanoja voi myös tarkistaa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta.
Entäs jos ei iske yhtään ideaa siitä, mitä kirjoittaisi? Ei hätää! On olemassa monenlaisia nettisivuja, joista löytyy ideoita tarinoihin. Näistä tunnetuin esimerkki on varmasti Vinkkivarasto. Inspiraatiota voi myös löytyä Metsämäen eri merkeistä. Jos inspiraatio ei vieläkään nappaa, voit miettiä mitä hevosenhoitajan tehtäviin kuuluu; varusteiden putsaus, karsinoiden siivous... Voit vaikka viedä oman hoitohevosen pienelle lenkille maastopolulle! Minkälaista olisi kirjoittaa tarina hoitohevosen näkökulmasta?
Hauskoja kirjoitushetkiä kaikille!
